Vauvakupla

Heippahei :)

Nyt tulee sit sellaista siirappia, että heikkohermoisimmat voi lopettaa lukemisen tähän :D

Tiedättekö sen ihanan tunteen, kun voi jäädä nukkumaan vauvan kanssa vielä kun mies lähtee töihin

Me pötkötellään joskus kahdeksaan, joskus yhteentoista. Muru on niin hyvällä päällä ja yhtä hymyä aina aamuisin <3

Katselee välillä lamppua katossa mutta suurimman osan tuijottaa silmät loistaen minua. 

Silmistä näkee kuinka onnellinen vauva on juuri sillä hetkellä. 

Ja samalla äitikin pakahtuu onnesta.

Tiedättehän?

Sen kun mikään ei maailmassa tuoksu yhtä hyvälle kun oma vauva. Joskus saattaa kulua vaikka tunti kun vain haistelen nukkuvaa murua ja mietin muistankohan tuoksun sitten kun muru on vaikka 5-vuotias. Voi kun sitä tuoksua voisi pullottaa <3

Tiedän olevani onnellinen kun meille on sattunut niin sanottu helppo vauva. Masuvaivoja ei ole ollut paljoa (ja ne vähätkin tietty yöllä) ja vauva on ollut hyvin tyytyväinen kun saa vaan olla mun sylissä tai vieressä. Nyt tietty 4 kuukautishulinat on aiheuttanut levottomuutta, mutta aletaan pikkuhiljaa palaileen takas pidempiin unipätkiin yöllä. Aamulla herätessään V on hymyilevä rakkaus. Päivisin hän on tyytyväinen siellä missä äitikin, eli kulkee aika vaivattomasti mukana minne ikinä haluankin mennä. Autossa suurimmaksi osaksi nukkuu ja sen loppuosan katselee ikkunasta ulos vaihtuvaa maisemaa. Kuuntelemme yhdessä musiikkia ja laulamme (kyllä, murukin laulaa). Joskus hän hiljenee kuuntelemaan minun lauluani ja onkin oppinut rauhoittumaan siihen. Joskus kovinkin kitinä saadaan loppumaan Krista Siegfrids- Can you see me-kappaleella, jota kuuntelin paljon raskaana ollessani. 

Monesti sanotaan että ensimmäiset neljä kuukautta menee kuin sumussa ja niistä ajoista ei paljoa muista jälkikäteen. Minä olen yrittänyt painaa erityisesti mieleen joitakin rakkaus-hetkiämme, kun ei niitä kamerallakaan ehdi tallentamaan. Meillä kun ottaa kännykän tai kameran esiin, muru kiinnostuu heti siitä ja naps, hetki on ohi.
Nyt V on alkanut halailemaan ja mm. minun tätini eli V: mummin sylissä kun tyttö istuskelee tulee noin puolen minuutin välein tarve sulkea silmät ja nojata hänen poskeensa omalla poskella ja olla siinä muutama sekuntti silmät kiinni. Tämä sit toistetaan muutaman kerran ja taas on halikiintiö täynnä <3 Niin hellyyttävää <3 Me ollaan myös pussailtu niiin paljon vauvaa että nyt V alkaa jo tulemaan itsekkin kohti kuola valuen, suu auki ja koskettaa poskeen huulillaan. Yleensä siitä jää  kuolasilta posken ja poistuvan vauva väliin, joka venyy ja venyy, puoleen metriin ennenkun katkeaa.
Voi kun tästä kaikesta saisi kuvaa tai videoo, mutta muru on niin linssilude, ettei suostu tekemään mitään muuta, kun tuijottamaan kameraan tai kännykkään kun sellaisen kaivaa esille.

Meillä myös kääntyillään nyt paljon ja saan kyllä päivän naurut aina kun V pudottaa tuttinsa ollessaan mahallaan ja sit yrittää metsästää tutin takaisin suuhun kaatumalla suu ammosen auki tutin suuntaan... joskus tämä jopa onnistuu ja sit vauva makailee kyljellään niin onnellisena tutti taas suussa.

Viimeiset viikon V on myös ollut erittäin innokas ääntelemään erilaisilla äänillä. Tällä hetkellä olen niin onnellinen, että varis-imitaatio on ohi ja nyt kokeillaan kuinka korkealle äänellä pääsee. Joskus tärykalvoja särkee, ei niinkään ääneen kovuus, vaan se korkeus, mutta kaikki voittaa varis-äänen!!!

Voi että rakastan noita silmiä kun V on onnellinen!!!

Voi, tulee niin onnellinen fiilis kun edes ajattelen hetkiämme sängyllä, kun katselemme toisiamme ja V sulkee silmät hyvin kevyesti kun pussailen ympäri kasvoja ja hän kääntelee toista puolta ja toista puolta. Ja aina välillä kurkistaa pikkuisen ja hymyilee ja odottaa lisää pusuja. Niiden hetkien ansiosta jaksan herätä vaikka 400 kertaa yöllä.

Tänä iltana sit askarrellaan isille korttia isänpäiväksi. Vielä kun lahjan keksisimme.
Ehdotuksia???

Huominen meneekin sitten siivotessa koti loppuun ja leipoessa isin lempikakku... niin ja se lahja.



Tähän loppuun halusin lisätä aivan ihanan runon jonka näin eräässä facebookin ryhmässä.
 Tekijä Ida Hankkila.

Yön hämärässä äiti pientä nukuttaa
Rinnalla lasta lohduttaa
Äidin pehmeä syli
Äidin lämmin maito
Tämä hetki on meidän
Tämä hetki on aito

Niin pienen hetken
hento käsi äitiä silittää
Niin pienen hetken
äidin syli lasta lämmittää

Yön hämärä vaihtuu aamun usvaan
Päivät vaihtuvat vuosiksi
Äidin pitkät yöt vain hetkiksi

Yön hämärässä äiti pientä katselee
Älä kasva vielä
hän hiljaa kuiskailee
Lapsi herää
ja rintaa hapuilee

Äidin pehmeä syli
Äidin lämmin maito
Tämä hetki on meidän
Tämä rakkaus on aito
<3

Melkein kyynel silmässä tätä kirjoitinkin, niin nätti runo.

Onnellinen vauva vatsa täynnä äidin sylissä <3 

Hyvää isänpäiväviikonloppua ja muistakaahan nauttia hetkistä rakkaittenne kanssa <3

Ja anteeksi jo teksti ei aina välttämättä pysy 100% kasassa kun välillä joudun aina keskeyttämään kirjoittamisen ja menemään vauvan luokse kun herää... ajatus aina hieman katkeaa :D