Uusi vuosi ja ihania uutisia.

Hei kaikille!

Ompa kiva taas kirjoitella teille. Blogini onkin ollut aika pitkään tauolla parista syystä, joista kerron tässä postauksessa hieman enemmän ;)

Tästä vuodesta tuleekin varmaan elämäni paras vuosi. Valmistun koulustanikin maaliskuussa.

Uutta ilmettä sisustukseen tulee tänä vuonna paljon, niin toimistoon kun kotiinkin. Toimistosta en viitsi kauheasti kuvia laittaa mutta mm. pöydät vaihtuu kirsikan värisistä valkoisiin ja mapit ostin valkoiset tälle vuodelle. Tämän vuoden kalenterin myös tulostin pöydälleni tuolta. Rakastan ihania perussimppeleitä kalentereita. Viikkonumerot kalenterissa olivat positiivinen yllätys, enkä ymmärrä miten ihmiset pärjäävät ilman :)

Kotona meillä alkaa pian keittiöremontti ja pari muutakin huonetta olisi tarkoitusta laittaa uuteen uskoon piakkoin. Niistä lisää myöhemmin.

Siitä päästäänkin isoimpaan syyhyn blogitauossani <3

Eli pikkuiseen tulokkaaseen, joka liittyy perheeseemme lasketun ajan mukaan toinen päivä kesäkuuta. Meille tulee vauva, pieni tyttö <3

Ihanaa alkoholitonta Lehtikuohu-juomaa <3 

Saimme viikko sitten tietää sukupuolen ja toiveet toteutui, ainakin itseni puolesta. Mies tietty toivoi poikaa, mutta on kyllä ikionnellinen tytöstäkin. Lupasin miehelle, että seuraava on sitten poika :D

Eilen käytiin Stockmannilla yhdessä ja siellä oli -60% useista lapsein vaatteista. Pääsin ensimmäistä kertaa katseleen ihan tositarkoituksella ihanuuksia. Löysinkin aivan ihanan kirkkaan pinkin Reiman toppahaalarin karvahupulla kokoa 74 ja soitin samantien veljeni vaimolle, että minkä ikäisenä tämä koko menee. Kuulemma käy ensimmäisenä talvena ja uskalsin sitten tehdä ensimmäisen vaatehankinnan tytöllemme :) "hieman ajoissa" ;) Mutta ihanaa <3 Tästä se lähtee!

Muuta tarviketta emme ole vielä hankkineet, koska jotain tuotteita saamme joko omaksi tai lainaksi ystäviltä. Sängyt ja hoitopöydät ostamme sitten kun lastenhuone on valmis. Haluan Stokke Home-setin, koska siinä on mielestäni kaikki olennainen ja muotoilu on tosi kaunis. Myös sänkyyn tarkoitetussa "katossa" on upea pyöreä ikkuna, kuten lastenhuoneemmekin päätyseinässä <3
Lastenhuoneeseen olemme valinneet jo laminaatin ja tapetin sekä olen päättänyt pinterestin innoittamana maalauttaa seinälle ison puun. Yksi seinä tulee siis tapetilla ja muut maalaamme neutraalilla sävyllä. Puu tulee maalatulle seinälle. Emme halua korostaa seinien väreillä yms lapsen sukupuolta, vaan pienet esineet sitten sen tarkentavat. Eipä ole pelkoa, että minun maullani huoneesta liian poikamainen tulisi, heh!

Raskaudesta tähän asti voin sanoa sen verran, että helpolla en todellakaan ole päässyt. Nyt mennään viikolla 22 ja edelleen pahoinvoin silloin tällöin. Jatkuva pahoinvointi kesti noin 10 viikkoa ennenkun alkoi helpottaa. Mutta kaikki on varmasti vaivan arvosta ja kaikkeen tottuu :D Tietokoneella oloa jouduin tosissani välttämään pari kuukautta kun ruudun valo ja liike teki huimauksen ja pahan olon välittömästi ja töissä sai ihan tarpeeksi istua koneella ja hajota siihen.

Toinen syy blogitaukoon on ollut sisustusalan koulutuksen päättötyön tekeminen. Päättötyökseni valitsin kevyen vähän alle 60 neliöisen kaksion täysremontin. (Valitessani en tiennyt olevani raskaana ja periksihän en anna) Muutaman kerran tuli kirottua työn ajankohta, koska 3 kuukautta kohteen tekemiseen meni päivätyön ohella. Laitan teille vaikka alkuviikosta muutamia ennen-jälkeen kuvia kohteesta. Muutos on aika huikea ja olen todella tyytyväinen lopputulokseen. Vielä kirjallinen osuus palautettava remontista ja sitten kouluni on päätöksessään. Remontti on tosiaan vienyt kaiken vapaa-ajan mitä olen hereillä ollut jos ei lasketa pää pöntössä vietettyä aikaa.

Tietty kaikkeen tähän yhtälöön kun lisää rakkaan hauvavauvamme Maksimin, nyt 8 kuukauden ikäisen dobermannin, niin jokainen voi arvata kuinka kiireisiä viimeiset kuukaudet ovat olleet...  Juuri tätä lausetta kirjoittaessa Maksim tuli seisoon viereen ja tunkee kuonoa käsivarren ja kyljen väliin ja tuijottaa sieltä ja odottaa huomiota ja pusuja :D On se kyllä hellyyttävä poika <3
Maksimista on onneksemme kaiken kiireen keskellä kasvanut ihastuttava, sosiaalinen, 38 kiloinen "pikku"poika joka rakastaa kaikkea ja kaikkia. Sosiaalisuus on voimistunut päivittäin, kun pieneen hissiin on tungettu yhdessä vieraiden ihmisten kanssa ja kerrostalon käytävillä ovet aukeaa yhtäkkiä ja vieraita ihmisiä pyörii ympärillä kaiket päivät. Nykyään Maksim ei pelkää muuta kun pimeetä, mutta sitäkin sitten muiden edestä :D

Nyt taidan lopettaa tämän kilometri-postauksen tähän, että jaksatte lukea vielä jatkossakin juttujani ja alamme katsomaan elokuvaa ja viettämään rauhallista sunnuntai-iltaan.

Pari kuvaa vielä eiliseltä olohuoneestamme ja tulppaaneista, rakastan niin kevään kukkia <3










Rentouttavaa illanjatkoa ja palataan pian <3